Laskurin kaavat pohjautuvat joko sadon kasvuaikana kertyneeseen tehoisaan lämpösummaan tai kasvupäivien lukumäärään. Lisäksi käytetään muitakin parametreja, mm. edellisen sadon korjuuhetkeä. Ennustefunktiot on tuotettu Luonnonvarakeskuksessa (entinen MTT) käyttäen aineistoa, joka on kerätty ympäri Suomea sisältäen mm. MTT:n ja Valio Oy:n Artturi-korjuuaikanäytteitä, MTT:n kenttäkoeaineistoa ja virallisten lajikekokeiden aineistoa. Satotasot on tasokorjattu koeruutumittakaavasta peltomittakaavaan kertomalla 0,7:llä.
Laskuri olettaa, että typpeä on annettu ympäristötuen mukaiset maksimimäärät (200 kg/ha/v kun sato korjataan kaksi kertaa, ja 240 kg/ha/v kun sato korjataan kolme kertaa). Jos lannoitus poikkeaa tästä, käyttäjä voi syöttää typpilannoitusmäärän itse. Tässä laskurissa satotaso alenee lineaarisesti typpilannoituksen vähentyessä, kivennäismailla nopeammin kuin eloperäisillä mailla. Aleneman suuruus on karkea arvio ja pohjautuu typen satovastefunktioihin.
Laskurin tavoitteena on auttaa käyttäjää hahmottamaan, kuinka korjuuaikojen muutos vaikuttaa sadon määrään ja sulavuuteen myös kesän muissa sadoissa. Varsinkin satotasossa on suurta vaihtelua riippuen mm. kasvilajista, pellon kasvukunnosta ja muista asioista, joita ennustefunktiot eivät voi ottaa huomioon. Jälkisadoissa D-arvon ennustaminen on 1. satoa vaikeampaa, sillä nurmen kasvutapa on erilainen. Laskurin antamiin satotaso- ja sulavuusennusteisiin onkin suhtauduttava vain suuntaa antavina.
Käyttövinkki: Laskuri käyttää edellisen kesän säätietoja. Jos haluat käyttää laskuria kuluvan kesän satojen arvioimiseen ensimmäisen niiton jälkeen, voit antaa ensimmäisen sadon lämpösumman itse. Tällöin laskuri antaa ensimmäisen sadon ennusteet kuluvan kesän sään mukaan ja myöhemmät sadot edellisen kesän sään mukaan. Lämpösumman saa selville esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tekstiviestipalvelun avulla.
Yhtälöt:
Laskurin käyttämät yhtälöt (typpiyhtälöä lukuunottamatta) löytyvät julkaisusta:
Hyrkäs M., Korhonen P., Pitkänen T., Rinne M.& Kaseva, J. 2018. Grass growth models for estimating digestibility and dry matter yield of forage grasses in Finland. Teoksessa: (Toim. B. Horan, D. Hennessy, M. O’Donovan, E. Kennedy, B. McCarthy, J.A . Finn & B. O’Brien) Sustainable meat and milk production from grasslands. Proceedings of the 27 th General Meeting of the European Grassland Federation Cork, Ireland 17-21 June 2018. s. 252-254. Saatavissa tästä.
Julkaisussa on kaksi yhtälöä ensimmäisen sadon D-arvolle. Tämä laskuri käyttää niistä ensimmäistä.
Päivitykset:
Laskuri on toteutettu KARPE-hankkeessa vuonna 2012.
MalliNurmi-hanke päivitti laskuria 1.6.2015 siten, että se käyttää Ilmatieteen laitoksen avoimen datan lämpötilatietoja tehoisan lämpösummakertymän laskemiseen. Ilmatieteen laitoksen avoin data on CC 4.0–lisenssiehtojen alaista. Samalla vaihdettiin ensimmäisen sadon D-arvon ennustekaavaa.
Nurmet Rahaksi-hanke päivitti laskuria 30.5.2018. Muut ennustekaavat paitsi ensimmäisen sadon D-arvokaava päivitettiin.
Teksti päivitetty 7.12.2018.
